#76 Kesäpoitsuja, muistinmenetyksiä ja aivotärähdyksiä

Jeeeps, terkkuja taas Tahkolta! Oon täällä vietelly nyt mukavaa aikaa tapahtumarikkaan reilun viikon verran.

Viime keskiviikkona mm. hyppäsin Ilpolla. Muuten meni toooosi tosi hyvin, kunnes tuli ihan toooosi tosi huono lähestyminen yhdelle ristikolle, iso hyppy, enkä päässyt mukaan, eli revin suusta, jonka takia Ilpo sitten hermostui ja pukitti minut seinään. Hetken aikaa vain makasin maassa ilmat pihalla ja hoin itselleni että olen ihan kunnossa eikä mihinkään satu, vaikkakin selkäni oli täysin eri mieltä asiasta. Noh, takasin kuitenkin menin selkään ja jatkoin ratsastamista normaalisti, eikä Ilpo ollut yhtään hullumpi. 

Myöhemmin illasta saatiin päähämme idea, että lähdetään issikoilla ilman satulaa laukkaamaan pellolle. Tämä hulluushan täytyi toteuttaa, vaikka pää kainalossa käsillä seisten. Lähdettiin sitten pellolle viidestään, minä, Elviira, Ella, ja leiriläiset >>Siiri<< ja Ilona. 

Siinä sitten aikamme baanailtiin, ja niinkuin  sanottu, itku pitkästä ilosta, Elviira vasemmassa etuviistossa lähti valumaan selästä juuri sillä hetkellä kun irrotin otteeni harjasta hidastaakseni vauhtia. Siitä sitten Natun väistäessä tippuvaa Elviiraa lähdin itsekkin valumaan alas selästä, ja huonoksi onnekseni tipuin suoraan pää edellä. Tajuttomana en ollut hetkeäkään (kuulemma), vaikka en itse muistanut viimeisestä kahdesta tunnista mitään. Tippumisen jälkeen rupesin hetken mietiskelyn jälkeen tajuamaan etten tiedä edes mikä vuosi on, ja missä olen. Joka tapauksessa olen juossut talliin hakemaan kauraa kun poni oli vapaana, enkä muista siitä mitään, enkä myöskään siitä kun olen hourinut pihalla jotain tyyliin "Jalat toimii hyvin, pää toimii hyvin, olen ihan kunnossa!" 

Loppujen lopuksi en osannut sanoa edes viinirypäle tai mehu oikein, vaan tilalla oli viinärypäleet ja muhe. Tähän lisättiin vielä huono olo ja sitten tilattiinkin ambulanssi tarkastamaan. Seuraavat pari päivää menikin sängyn pohjalla vihlovan pään kanssa.

Muuten ollaankin pidetty hauskaa, tehty tallia, palveltu asiakkaita, pidetty yleistä draamaa yllä, käyty uittamassa, ratsasteltu, juostu ympäriinsä ja vaikka mitä muuta. Kesän eka viikko on mennyt, ja monta vielä edessä!

#75 Pikapostaus Tahkon maisemista

Päätin tulla postailemaan lyhyen kyhäelmän päivän ratsastuksista näin ihan vaan sen kunniaksi, että kello on puolenyön ja herätys on seiskaksi aamutalliin!

Mutta nyt ekaksi nyt pahoittelen tätä pientä postaustaukoa, mutta rakas kone päätti pistää hanskat tiskiin, eikä suostunut aukeamaan. Nyt kuitenkin kone korjattu ja pääsee taas postailemaan! 

Olen siis tällä hetkellä täällä Tahkolla tallilla yötä Elviiran kanssa, ja jopa muutama leiriläinen on eksynyt paikalle. Tänään ratsastin Millan, Minnin ja Sepin. Ensin menin Millalla ilman satulaa vähän ravia, ja jonkun verran laukkaa, ihan vaan hömpötellen. Toisin sanoin roikuin kauhukahvassa ja koitin kestää kyydissä!

Millan jälkeen menin Minnillä, jolla hyppäsin pieniä maneesissa, ja sujui ihan hyvin! Minnillä oli energiaa, joten vuhtiakin löytyi. Tosin yhteinen sävelkin oli hallussa, eli ongelmia ei juurikaan ollut Minskin satunnaista jäykkyyttä lukuun ottamatta. Esteiden korkeushan ei konkreettisesti päätä huimannut, mutta Minnin kuvitteelliset esteet taisi olla vähintään 20cm isompia, jotka täytyi hypätä mahdollisimman läheltä. Sanotaanko että itsellä vielä esteissä treenaamista, mutta poni oli ihan super!

Sepi se vasta super olikin! Tammalla olen vain kerran mennyt, ja sekin - valitettavasti - päättyi jonkin sortin hermoromahdukseen törkeiden muuliloikkien takia. No nyt kuitenkin aluksi jo Seija oli epätavallisen reipas, vaikkakin laukoista ei meinannut millään tulla mitään. Loppuraveihin Sepistä tuli ihan tosi hyvän olonen, vaikka itsestä tuntui että olisin kokoajan roikkunut gramaanissa, mutta silminnäkijöiden perusteella en niin tehnyt. Monessa vaiheessa Sepi kulki kuolaimen alla, ja takana, mutta pyrin sitten ratsastamaan sitä sieltä ylös, ja välillä onnistuinkin! Sepillä haluan kyllä uudestaan mennä!

Sepille laitoin siis gramaanit sen takia, ettei tuo oikein välitä raipan käytöstä, tai pohkeesta, vaan rupeaa pukittamaan vauhtia lisätessä, jolloin gramaanit saa pään pysymään vähän enemmän sille kuuluvalla alueella. Tänään Sepi kuitenkin pukitti vain pari pientä pukkia, kun omat hermot alkoivat olla lopussa. Selventääkseni siis kaikille, Sepi EI PUKITTELE tavakseen, tai ole muutenkaan halukas lennättelemään ihmisiä.

Päivän päätteeksi käytiin leiriläisten kanssa syöttelemässä heppoja nurmella.

 könö