#61 16.2 Kaapo & Soraya, 17.2 Ilpo

Eilen, sunnuntaina koitti siis Kaapon ja Sorayan lähdon aika. Ensin pakkailtiin kaikessa rauhassa tavarat autoon, jonka jälkeen haettiin ponit, ja kuski traikun. Ensiksi sisään ängettiin Soraya, joka ei ollut ihan niin mielissään koppiin menossa, mutta kahden minuutin sisään sinne kuitenkin meni nätisti. Kaapo taas meilkein veti minut perässään koppiin kaverin perään. Sinne siis lähtivät ponit, perjantaina sitten suunnataan Tahkolle niitä katsomaan!

 Herkistelyä ennen lähtöä

 Soraya poseeraa

 Yksi Kaapon hoitajista, Mila, minä ja Kaapo

Tää oli jotenkin niiiin symppis kuva että oli pakko laittaa!

Siiten tähän päivään! Eilen kyselin Tarjalta että mahtaiskohan ks. tunnilla olla tilaa, ja olihan siellä! Ajattelin että jesjes vihdoin pääsee tuuppaamaan oikein kunnolla vihdoinkin, ja odotin saavani heppatoiveeni, eli Ilpon. Joka tapauksessa kun tallille pääsin, ilmoitettiin minulle, että tämä ryhmä hyppää tänään. Noh, eihän siinä mitään, esteet pysyi alle 40cm, ja verkoissa yms. pääsi vähän treenailemaan ruosteita koulupuolella mm. ravi- ja laukka-avoilla ja vastalaukoilla. Olen ihan tyytyväinen tuntiin. Ilpo oli taas ihan superhyvä! Tuollaisesta 'pikku' -treenistä saa kyllä aika paljon irti, kun rupeaa itseltä vaatimaan enemmän tehtävien ollessa helpompia. Esteinä meillä oli vain pari kavalettia pitkällä sivulla suhteutettuna, Ilpolle viiden laukan välillä.

Kuvien laatu nyt on mitä on, koittakaa kestää! Ja sitten taas niitä mielipiteitä postauksesta tulemaan hopihopi! Enemmän vai vähemmän tällaista?

Love, Tytti

#58 Kuulumispostaus, uudella rakkaudella varusteltuna

Taas on monta viikkoa vierähtäny kirjottamatta, ja nyttekään mulla ei ole teille yhen ainutta kuvaa!

Jokatapauksessa, pahempia paljastuksia suunnitelmista kertomatta vielä, aion kirjoitella teille viikonlopusta.

Viime lauantaina siis tallille päästyäni auttelin ratsastajia, löysäilin, ja kävin jopa taluttamassa tunnin. Aikamoinen saavutus minulta. Myöhemmin iltapäivällä menin Ilpolla, sellaisella aivan mahtavalla, oman muistin mukaan noin kymmen vuotiaalla esteruunalla. Ilpo oli ollut saikulla, eikä sillä sen takia saanut vielä tehdä muuta kuin mennä suoraa uraa. Alkuun Ipe oli törkeän ylivirkeä, mutta rauhoittui kun maneesiin päästiin. Siellä aloitin ravailemaan ja taivuttelin sinne sun tänne, mitä nyt suoralla uralla voi. Otettiin useampaan otteeseen ravissa lisäyksiä mitkä sujuivat moitteettomasti, ja samalla koitin muistutella itseäni omista virheistäni. Hetkisen ravailun jälkeen otin pätkän laukkaa, about yhden pitkän sivun, ja jatkoin taas ravissa. Laukka oli puhdasta, joten otin muutamia pätkiä lisää. Parin laukkapätkän jälkeen Ipe rupesi tuntumaan aivan älyttömän hyvältä ratsastaa. Ilpo oli tosi kevyt kädelle ja ravi alkoi tuntua miellyttävältä. Vaihdoin siinä sitten suuntaa useampaan otteeseen ja laukkasin toiseenkin suuntaan. Ravissa koetin keskittyä oman hartia-kyynärpää alueen omalla paikallaan ja parantaa niin istuntaa. Laukassa koitin taas katsoa kantapäiden ja jalkojen paikkaa, ja siitä myös ryhdin hyväksi. Loppuun ravailin vielä hetken, ja sitten käytiin kävelemässä vielä pihalla. Ilpo oli kyllä aivan super, enkä ole tuon tuntusella hevosella ratsastanut sitten Cameronin!

Nyt on myös elämääni tärkeämmäksi tupsahtanut nuori shettis ruuna Codiac, eli tutummin Kaapo. Sanotaanko että tolta ponilta ei potkua puutu, eikä sen koommin luonnettakaan. Kaapon kanssa ollaan suunniteltu temppujen harjottelua ja luottamuksen rakentamista hiljalleen. Kaapon lähtiessä hiihtolomalla kohti Tahkoa, muuttuukin ääni kellossa, ja se onkin jo uusi tarina, mistä en teille vielä kerrokkaan! Se jääköön salaisuudeksi...

Huomenna mulla ois estetunti, ja haluaisin mennä Ilpolla, ylläriyllärii, Millalla, tai Roopella. Siitä saatte kuitenkin kuvia, koska Miksu on luvannut tulla kuvaamaan! Loppuviikko meneekin niissä suunnitelmissa, että huomenna tallille, siellä tunti, Kaapolla ratsastaja. Torstaina tallille, Kaapon liikutus. Perjantaina laskettelemaan, jesjes! Lauantaina ja sunnuntaina tallille, jossa Kaapon liikutus jnejne. La tai su istutan kuitenkin Kaapon selkään Milan, jonka seurassa olen Kaapon kanssa puuhaillut. Toivottavasti poni tällä viikolla pitäisi ratsastajat selässään, ainakaan tähän mennessä ei ole vielä kukaan lentänyt. Siinä toivossa siis!

With love, Tytti