#66 Tahkoa Tahkon perään!

Torstai-illan katveessa maneesissa istuskellessani seurailin Suursuon uuden tunti-issikan menoa, ja rupesi tekemään hirmuisesti mieli issikan selkään. Siinä sitten mietiskelin kuinka tylsää on olla koko viikonloppu kotona. Yht'äkkiä päätin soittaa Miksulle, että nyt lähdetään Tahkolle. Niimpä ryntäsin ulos maneesista, kaivoin puhelimen esiin, soitin kaiken kaikkiaan neljä puhelua, ja matka oli varmistettu. Tallilta otin matkaan ratsastusvarusteet kotiin lähtiessäni. 

Perjantai aamuna kun äiti meni töihin ja heitti meidät isälle, rupesin siinä viidessätoista minuutissa pakkaamaan kamoja, kun oli tarkoitus lähteä jo puoli neljän aikaan.

Koulusta tultuani iskä heitti minut tallille tavaroineen, jossa lueskeltiin Miljan ja Miksun kanssa lehtiä ja otettiin ihan chillisti. Vähän ennen viittä alkoi kaikkia kyrsimään kun kuskia ei näkynyt eikä vastannut puhelimeen. Siinä sitten seitsemän pintaan saatiin heppa koppiin ja päästiin matkaan. Mikkelissä pysähdyttiin kaksi kertaa. Ensin mäkkäriin syömään, ja parin minuutin ajomatkan jälkeen tankkaamaan. Siitä matka jatkui ja matkaa oltiin menty päälle sata kilometriä ja mulle tuli ihan törkeen paha olo. Koitin siinä nukkua kun matkaa oli kuitenkin jäljellä vielä parisataa kilometriä. Siilinjärven kohdalla heräsin tuskissani, huomaa kyllä kun vaihtaa terveellisemmästä ruokavaliosta roskaruokaan yht'äkkiä. Tuskailin sitten ne viimeiset 40km ja ryntäsin ekaksi vessaan samalla kun melkein oksensin tallin lattialle. Saatiin ponit hoidettua ja lähdettiin mökille jossa haukattiin palasta ja mentiin nukkumaan. Voi kyllä sanoa että oli oikeasti väsynyttä väkeä kun illan viimeisessä korttierässä oli kerrallaan hereillää vaan se jonka vuoro oli.

Aamulla lähdettiin kasiin tallille ja ajettiin issikat pihalle, jonka jälkeen alettiin siivoamaan talleja Miljan ja Miksun kanssa kun Tarja meni siivoilemaan taloa muuttokuntoon.

 Kun tallit oltiin siivottu, käväriläiset kävelytetty, suuntasimme matkamme syömään paikalliseen raintola Kaislaan. Sieltä päästyämme rupesi safaria vetämään lähtevät M&M valmistelemaan issikoita, kun minä samoihin aikoihin valjastin minä uljaan melkeinmustani ja lähdin ajamaan. Kaapon kanssa aluksi käytiin läheisellä hiekkatiellä käppäilemässä pari kilometriä, jonka jälkeen tultiin omaan pihaan pörräämään.

Pois tullessani safarilaiset saatiin matkaan, ja hyvän sään kunniaksi aattelin ottaa Kaapon pois pihalla. Nappasin valjaat pois ja laitoin ne pihapöydälle odottamaan että käyn ponskin kanssa veskarissa. Juuri kun olin suuntaamassa sisälle, päätti Kaapo sitten käydä piehraoimaan. Siitä se sitten suoritti toimenpiteen ja ylös noustessaan katsoi minua ilmeellä oli-ihan-pakko-mutta-enkö-olekkin-söpö. Siitä sitten menin veskariin jossa pesasin ponin jalat ja harjasin suurimmat liat pois. Kaapon sain ulos siitä, ja sitten Taja jo ehdottikin että menisin talliin jääneen Esjan kentällä. Varustin pollen ja suuntasin alakentälle. Eihän siitä oikein mitään tullut kun ei ollu kaveria, joten vauhtia oli useimmiten vaan kohti porttia, mutta hikeen päästiin. Olin jo tallissa ja saatiin satula pois, ja rupesin miettimään että voin mennä ilman satulaa safarilaisia vastaan, jotka kaikella järjellä oli jo lähellä. Niimpä käppäilin reittiä pitkin, en tosin pitkälle päässyt kun seitsemän muuta issikkaa nousi peltoa pitkin meitä kohti. Siitä nappasin jonon perästä kiinni ja mentiin tallille.

Myöhemmin päästiin vielä ratsastamaan kaikki issikat kun Suitsisopin Sanna tuli katsomaan että satulat ovat sopivia. Ratsastin kahdeksasta kolme, eli Esjan, Natfaradiksen ja Vattnadiksen, Miksu meni Loan, Dagfarin ja Sindrin, ja Milja meni Tofan ja Askurin. Testailut meni ihan hyvin jos pientä välikohtausta ei lasketa. Tofan ihmeenkummallisen vapaudenhuuman saimme kuitenkin hillittyä kun Miksun kanssa Loalla ja Vatnadiksella töltättiin tarhaan jonne Tofakin sitten tuli ja saatiin poni kiinni.

Siitä sitten iltatallin kera suljettiin talli ja lähdettiin kotiin.

Sunnuntaina aamu meni samoissa merkeissä kun lauantainakin ruokaan astikka, jonka jälkeen Milja koetti ratsastaa Latea, mutta ei onnistunut hurjan tuulen ja jäisen kentän vuoksi. Laitettiin siis liikutusta vaille jääneet Cassu ja Late käväriin siksi aikaa kun pakkasimme. Laitettiin päiväheinät sunmuut ja suunnattiin matka kohti Kouvolaa.

Love, Tytti